Musiikin monitoimimies Arto Nuotio lahjoitti juhlakonserttinsa tuoton 8640 euroa Läntiselle Syöpäkeskukselle kehitys- ja tutkimustyöhön

Viihdelegenda Arto Nuotio juhlisti 70-vuotissyntymäpäiväänsä syyskuussa juhlakonsertilla Turun Logomossa lukuisten taiteilijaystävien kanssa.

Syntymäpäivää juhlistavassa konsertissa oli mukana monia tuttuja tähtitaivaan nimiä - neljä orkesteria Lasse Hoikka & Souvarit, Hariolax, Omega ja alkuperäinen Finlanders-kokoonpano, jossa oli mukana Jussi Lammela, Aarne Hartelin, Lasse Paasikko ja Risto Pahlama sekä Markku Aro, Leif Lindeman, Kyösti Mäkimattila, Kari Hirvonen, Eija Kantola, Antti Ahopelto, Jukka Hallikainen, Ville Mäkimattila, Maria Tyyster, SMOrk 2019 Neitoset-orkesterin Marja Pisilä & Stiina-Emilia Kemppainen.

Arto Nuotio on tehnyt merkittäviä lahjoituksia lasten syöpätutkimukselle 50-v. ja 60-v. juhlakonserttiensa aikaan. Nyt 70-vuotisjuhlakonsertin kohdalla perinne jatkuu ja hän lahjoitti tiistaina 15. marraskuuta 2022 konserttinsa tuoton 8640 euroa Läntiselle Syöpäkeskukselle kehitys- ja tutkimustyöhön. Lahjoituksen vastaanottavat johtaja-dosentti Pia Vihinen ja professori Panu Jaakkola.

- "Tämän lahjoituksen otamme kiitollisuudella vastaan ja tulemme käyttämään sen tutkijalähtöiseen tutkimukseen sekä syöpätutkimusverkoston toiminnan kehittämiseen todennäköisesti järjestämällä yhteisen syöpätutkimuksen kansainvälisen koulutuspäivän vuonna 2023".
_________________

Syöpä sairautena Suomessa

Suomessa sairastuu vuodessa n. 37 000 ihmistä syöpään. Suomalaisten vuosina 2011–2015 syöpään sairastuneiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on ennusteiden mukaan 70% eli erittäin hyvä. Syöpien hoidot ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä. Nykyään suuri osa syöpäpotilaista elää syövän toteamisen ja hoidon jälkeen normaalia elämää ja kuolee aikanaan muun syyn kuin syövän takia. Moni ihminen sairastaa elämänsä aikana usean syövän ja selviää niistä.

Kokonaisuudessaan Suomen syövänhoitotulokset ovat hyviä. Kuitenkin hoidossa ja hoitotuloksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Alueellisia eroja saattavat selittää hitaampi hoitoon hakeutuminen tai puutteet pääsyssä lääkärin vastaanotolle ja diagnostisiin tutkimuksiin. Uusista hoitomuodoista ei aina myöskään tiedetä riittävästi. Myös elintavoissa on eroa, mm. Pohjois-Suomessa tupakoidaan enemmän.

Miksi Syöpäkeskus?

Syöpäsairauksien laajaan kokonaishaasteeseen maailmalla on vastattu perustamalla kansallisia syöpäkeskuksia, jotka koordinoivat syöpätutkimusta ja syövän hoitoa. USA:n syöpäkeskuksia ohjaa USA:n kansallinen syöpäinstituutti National Cancer Institute (NCI), joka myöntää paikallisille laatukriteerit täyttäville keskuksille oikeuden käyttää syöpäkeskus nimeä, esim. Comprehensive Cancer Center Designed by the National Cancer Institute (NCI-CCC). NCI on myös merkittävä paikallisten syöpäkeskusten rahoittaja ja tällä tavoin USA:n valtio osallistuu syöpäkeskuksissa tehtävän tutkimuksen ja toiminnan tukemiseen.

Euroopassa syöpäkeskusten verkosto Organization of European Cancer Institutes (OECI) stimuloi keskuksia kehittymään ja verkottumaan sekä hallinnoi akkreditointiohjelmaa (www.oeci.eu). Akkreditointiohjelma on monivuotinen prosessi, joka alkaa itseauditoinnilla ja päättyy kaksipäiväiseen tiivistahtiseen kansainväliseen auditointikäyntiin. Tämän jälkeen auditoijat antavat raporttinsa ja korjausehdotuksensa syöpäkeskukselle. Periaatteessa sairaalan kaikki syövän hoito, leikkauksista diagnostiikkaan ja varsinaiseen hoitoon käydään tarkasti läpi. Potilaita ja henkilökuntaa ja erityisesti sairaalan johtoa haastatellaan. Auditointiohjelmalla pyritään yhtäläiseen eurooppalaiseen hoitostandardiin ja translationaalisen tutkimuksen kehittämiseen (OECI). Tärkeimpiä mittareita ovat tekijät, jotka ovat syövän hoidon kannalta kriittisiä tekijöitä, kuten hoitoketjujen suunnitelmallisuus ja sujuvuus, korkealaatuinen tutkimus, moniammatilliset hoitotiimit ja potilaskeskeisyys. Akkreditoinnin läpäistyään syöpäkeskus voi saada luokituksen kaksiportaisella asteikolla esim. Cancer Centre (CC, kliinispainotteinen), tai Comprehensive Cancer Centre (CCC, kattava). Kattavalta syöpäkeskukselta edellytetään selkeää syövän hoitoon keskittyvää organisaatiorakennetta ja budjettia, korkealaatuista ja monimuotoista innovatiivista tutkimusympäristöä, laajaa yhteistyöverkostoa ja yhteyttä akateemiseen tutkimukseen. Käytännössä CCC statuksen ovat voineet saada vain suuret sairaalat tai pelkästään syövän hoitoon keskittyvät sairaalat, eikä pienempi yleissairaala ole voinut täyttää OECI:n standardia, joka perustuu myös siihen, että syövän hoidon hierarkkinen rakenne on hyvin kuvattu ja solidi. CCC keskukselta edellytetään myös, että 10% hoitoon tulevista syöpäpotilaista hoidetaan kliinisessä tutkimuksessa. Suomessa tämä on maantieteellisten erojenkin takia mahdottomuus Helsingin ulkopuolella. OECI käyttää tässä laatustandardissa kansainvälistä terveydenhuollon laatustandardia eli Isqua-pohjaa (https://isqua.org/).

Syöpäkeskuksen tavoitteena on tehdä koko Suomesta yhdenvertainen hoitoalue, jossa potilas asuinpaikastaan riippumatta voi saada hänen tautiinsa parhaiten tehoavan hoidon viiveettä. Syöpäkeskusverkoston tulee olla niin tiivis, että potilas siirtyy sen silmikoissa oikeaan hoitopaikkaansa.

Syöpäkeskuksella on tärkeä imagollinen tehtävä säilyttää väestön luottamus siihen, että kansalainen pääsee ammattilaisen hoitoon oikealla hetkellä eikä sairaan ihmisen tarvitse lähteä hakemaan hoitoa toisesta sairaalasta tai yksityispuolelta. Yhtäläisesti Syöpäkeskuksen tulee säilyttää uskottavuus henkilökunnan piirissä haluttuna, uudistuvana ja koulutusmyönteisenä todellisten huippuammattilaisten työpaikkana.

Alueelliset syöpäkeskusverkostot (FICANit) Suomessa

Aloite syöpäkeskuksien perustamisesta Suomeen tuli syöpää hoitavilta asiantuntijoilta ja Suomen Syöpäinstituutin säätiöltä ja se on ollut hallitusohjelmassa vuodesta 2011. Kansallinen syöpäkeskus suunnittelee syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen toimintojen yhteensovittamista koko Suomen alueella. Kansallinen syöpäkeskus turvaa yhdenvertaisen ja vaikuttavan hoidon asuinpaikasta riippumatta, edistää alan tutkimusta, hoitojen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Kansallisen syöpäkeskuksen sopimuksessa sanotaan, että sen tavoitteena on syövän hoidon ja diagnostiikan integroiminen tiiviimmin korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Toiminnalla voidaan kehittää ja ylläpitää valtakunnallisesti ja alueellisesti yhdenvertaista, ajantasaista, laadukasta ja yksilöllistettyä syövän hoitoa tulevaisuudessa.

Kansallisen syöpäkeskuksen FICAN (Finnish Cancer Center) muodostavat viisi lääketieteellisten yliopistojen ja sairaanhoitopiirien perustamaa alueellista syöpäkeskusta sekä toimintaa koordinoiva kansallinen yksikkö. Viisi syöpäkeskusaluetta ovat Eteläinen Syöpäkeskus (FICAN South Helsingissä), Läntinen Syöpäkeskus (FICAN West eli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja TYKS, Satakunnan sairaanhoitopiiri eli Satasairaala Porissa ja Vaasan keskussairaala sekä Turun Yliopiston syöpätutkimus), Itäinen Syöpäkeskus (FICAN East; Kuopio), Sisäsuomen Syöpäkeskus (FICAN Mid; Tampere) ja Pohjoinen Syöpäkeskus (FICAN North; Oulu). Alueellisten erva-alueiden syöpäkeskusten koordinaatiokeskus (FICAN-CC) toimii Helsingissä HUS alaisuudessa.

Läntisen Syöpäkeskuksen perustaminen kolmen sairaanhoitopiirin (VSSHP, Satasairaala ja VSHP) ja Turun yliopiston välillä on hyväksytty sopimuksilla 2015 ja liitetty vuonna 2018 Tyksin vastuualueeksi TO6F osaksi Operatiivinen toimi ja syöpätaudit-toimialuetta (TO6).

Läntinen Syöpäkeskus verkostona

Läntinen Syöpäkeskus on TYKSin kaikki toimialueet kattava ja Satasairaalan ja Vaasan keskussairaalan sekä Turun Yliopiston syöpätutkimuksen yhdistävä verkosto, jossa toimii yli 600 päätoimista syövän hoidon ammattilaista sekä noin 30 syövän hoidon tai mekanismien selvittämisen tutkimukseen keskittyvää tutkimusryhmää. Tärkeä yhteistyökumppani on myös ns. kolmas sektori eli Syöpäjärjestöt, potilasjärjestöt ja kaikki vapaaehtoistoimijat. Tarkemmin sivuilla www.ficanwest.fi .

Syöpäkeskus on saavuttanut OECI:n auditoinnissa Syöpäkeskusstatuksen (CC) vuonna 2019.

Euroopan komissiolla on yhteinen, eurooppalainen syöpäsairauksien nujertamiseksi tehty strateginen suunnitelma (Europe´s Beating Cancer Plan; (https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_342). Monien eurooppalaisten valtioiden syöpäsairauksien ehkäisemiseen ja aikaiseen diagnostiikkaan sekä hoitoon liittyvät periaatteet pyrkivät tämän strategian jalkauttamiseen. Tähän strategiaan sopien Syöpäkeskus on läpäissyt myös ERNin (European Reference Network) harvinaisten sairauksien verkoston syöpäosion auditoinnin sekä päässyt neljän ERN verkoston jäseneksi (EURACAN, aikuisten harvinaiset syövät; PEDCAN, lasten syövät sekä GENTURIS, harvinaiset geneettiset syövät, sekä harvinaiset luukasvaimet (BOND). Läntinen syöpäkeskus kuuluu myös pohjoismaalaiseen varhaisen vaiheen syöpätutkimuksen verkostoon (NECT). Tämä osoittaa, että syöpäkeskusverkosto toimii laajasti eri osa-alueilla.

Syöpäkeskuksen rahoitus on tullut STM:ltä ja omistajaosapuolilta, mutta rahoituksen jatkuminen on epävarmaa. Läntisessä syöpäkeskuksessa tehdään aktiivisesti tutkimusta, sekä syövän perustutkimusta että kliinistä tutkimusta. Tällä hetkellä on auki noin 40 tutkimusta, joihin syöpäpotilas saattaa soveltua tutkimuspotilaaksi. Avoimet tutkimukset näkyvät www.ficanwest.fi/ sivuilla. Tutkijalähtöisiä tutkimuksia rahoitetaan tutkijoiden henkilökohtaisilla apurahoilla, kuten VTR (valtion tutkimusrahoitus; jossa summat ovat pieniä, noin 3000-30 000 €/tutkija) sekä Säätiöiden apurahoilla. Tärkeimpänä asiana tällä hetkellä näemme perus-ja kliinisen tutkijaverkoston yhtenäistämisen sekä sen, että lisäämme mahdollisuuksia tutkijalähtöisiin akateemisiin tutkimuksiin, joiden toteuttamiseen tarvitaan ulkopuolista, lääketeollisuudesta riippumatonta rahoitusta.

Tutkimusrahoitus on Suomessa pienentynyt koko ajan ja varsinkin nyt HYVE-alueille siirryttäessä huolestuttaa se, miten tutkimustoiminnan jatkuminen turvataan.