Suomalaisen musiikin, tanssin ja teatterin erikoislehti | Seuraava lehti ilmestyy 23.10.2020

Paavo Heinisen sävelkielestä syntyi ensimmäinen väitöskirja

Paavo Heininen hyödyntää Silkkirumpu-oopperassaan uudenlaisia intermediaalisia kerronnan keinoja. Tämä käy ilmi Inkeri Jaakkolan väitöskirjasta ”Laakeripuun luona: Tekstin ja musiikin vuorovaikutus Paavo Heinisen oopperassa Silkkirumpu op. 45”, joka tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 26.9.2020. Jaakkolan tutkimus on ensimmäinen Heinisen sävelkieleen musiikkianalyysin keinoin pureutuva suomalainen väitöskirja.
Jaakkola on tarkastellut Silkkirumpu-oopperaa sekä musiikkianalyysin että kirjallisuustutkimuksen menetelmin.

”Halusin osoittaa, miten monipuolisesti ja taitavasti Heininen käyttää Silkkirummussa oopperahistorian ja vokaalimusiikin traditionaalista kerrontaa ja hyödyntää toisaalta myös uusia, audiovisuaalisen kerronnan keinoja”, Jaakkola kertoo.

Silkkirumpu on Paavo Heinisen tuotannon kulmakivi ja yksi suomalaisen oopperakirjallisuuden merkkiteoksista. Oopperan teksti perustuu japanilaiseen no-näytelmään Aya no Tsuzumi, ja libreton on suomentanut eturivin suomalainen modernistinen runoilija Eeva-Liisa Manner.

Jaakkola kehitti tutkimuksessaan myös uuden vokaaliosuuksien tarkastelumallin. Tämä niin sanottu ”Vocal style” tarkoittaa vokaaliteoksen solistiosuuden tarkastelua, jossa otetaan huomioon kaikki ilmaisuun vaikuttavat seikat ja erityisesti niiden muuttuminen teoksen draamallisen sisällön mukaan – esimerkiksi se, miten dynamiikka ja melodian intervallirakenteet muuttuvat, kun draamassa lähestytään konfliktin huippua, tai miten äärimmäinen suru ilmaistaan. Solistiosuuksien ohella Jaakkola analysoi työssään myös orkesterin toimintaa ja erityisesti sen roolia oopperan kertojana.

”Ihastuin Silkkirummussa erityisesti vokaaliosuuksien virtuoosiseen ilmaisuun, joka yhdistyy kiehtovaan kielellä leikittelyyn. Oopperan partituuri on pienimpiin yksityiskohtiin asti hiottu. Ihailen Silkkirummussa Heinisen musiikillisten keinojen selkeyttä, konkreettisesti kuultavia musiikillisia yhteyksiä, älykästä kokonaissuunnittelua ja koskettavaa tunneilmaisua.”

Jaakkolan tutkimus on ensimmäinen suomalainen väitöskirja, jonka aiheena on Paavo Heinisen sävelkieli ja Silkkirumpu-oopperan musiikki. Tutkimus täydentää myös Eeva-Liisa Mannerin runoilijakuvaa.

”Professori Heininen totesi minulle heti tutkimuksen alkumetreillä: Ei minulla ole antaa sinulle mitään metodia. On vain luettava partituuria oivaltaen. Sen olen työssäni rohkeasti yrittänyt tehdä”, toteaa Jaakkola.

Jaa


Yhteistyössä mm.